Oon löytänyt täällä uuden harrastuksen, joka on jo aiemminkin
jossain määrin kiinnostanu, mutta ei oo ollu vaan tarpeeks aikaa. Jo vuosia
sitten Outi yritti opettaa mulle geokätköilyn saloja, mutta sillon ei vielä
kolahtanu tarpeeks. Täällä sitten mun latvialainen kämppis innosti mua luomaan
oman tilin sen jälkeen, kun käytiin Maspalomaksen reissun yhteydessä yhdellä geokätköllä.
Ja jäin koukkuun! Oon tässä viime päivien aikana käyny muutamilla kätköillä ja
suunnitelmissa on monta. Täytyy kaikki vaellusreititkin suunnittella jatkossa sillä
tavalla, että voin käydä parilla kätköllä samalla, jos osuu lähelle reittiä.
Kätkön löytämistä voi verrata melkein rastilipun löytämiseen, hieno tunne!
Sunnuntain pitkän pyörälenkin kätköilykuvasatoo:
Viime viikolla osu ensimmäinen kunnon sadepäivä, mutta koska
vaeltaan olin päättäny lähtee, sinne myös lähdin. Bussilla San Mateoon, kauppa
+ kahvitauko ja matka jatku kohti Cruz de Tejedaa, josta päivän vaellus alkoi. Vaikka
kotona ja vielä San Mateossakin satoi, niin perillä vaelluksen lähtöpisteessä
aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta, olin pilvien yläpuolella! Ekan tunnin
sainkin matkata hienossa poutasäässä, mutta koska reitillä oli laskua lähemmäs
tonni, pian olinkin jo pilvessä. Nousi kauhee sumu ja hyvä kun 2m näin eteeni.
Ja sitten kävi sillä tavalla, että eksyin. Kiersin jostain syystä ympyrän ja
lähin samaa polkua takasinpäin, mistä olin tullu. Kompassi jäi kotiin, mutta
onneks tajusin vähän ajan päästä tarkistaa suuntaa Garminista. Loppumatkasta
sade lakkas ja sumu hälveni. Vaellus päättyi hienoon Terorin kaupunkiin, josta
pääsin suoralla bussiyhteydellä kotiinpäin, eikä kestänytkään kun reilu puoli
tuntia. Linkki reittiin. Moni kaveri on täällä ihmetelly, kuinka mä yksin vaeltelen ja miten mä
uskallan jne. Kieltämättä ton reissun aikana tuli mieleen, että jatkossa voisin
vaikka kämppiksille vihjasta, jos lähden yksin vuorille. Ihan siltä varalta,
jos vaikka sattuu jotain. Vielä en oo täältä sellasta kaveria löytäny, joka
haluis mun kanssa noita lähemmäs tai jopa yli 20km reittejä kulkee. Tosin ei mulle oo mikään
ongelma reenata yksin, niinhän mä Suomessakin suurimmaks osaks teen. Latvian
tyttöjen kanssa ollaan kyllä jo sovittu vuorille vaeltamaan menosta joku päivä,
pitää vaan suunnitella vähän helpompi ja lyhyempi reitti.
 |
| Kätkö (+takki) |
Viikko sitten tehtiin myös mukava päiväretki Ilzen ja Ditan
kanssa. Ollaan tutustuttu paikalliseen Danieliin (opiskelijatutor), joka haki
meijät yks aamupäivä autollaan kotoa ja lupas esitellä meille vähän
kotikaupunkiaan Teldeä. Kierreltiin vanhassa kaupungissa, tsekattiin kolme eri
uimarantaa, tutustuttiin Danielin vanhempiin, katseltiin läpi perhealbumit ym. sekä
tietysti syötiin hyvin. Kuinka vieraanvaraisia, mukavia ja avoimia ihmisiä voi
olla! Välipalatarjoilun jälkeen jatkettiin matkaa Cuatro Puertas -luolille,
jotka on valtavat alkuasukkaiden aikoinaan asuttamat luolarakennelmat 15min
ajomatkan päässä Teldestä. Siellä sitä riittikin ihmeteltävää. Enpä olisi tällaiseenkaan
paikkaan varmaankaan osannu ilman paikallista opasta tulla. Päivä huipentui vierailuun pienessä Tufian merenrantakylässä. Daniel veikkasi, että ollaan aika
varmasti ainoot Erasmus-ihmiset tänä syksynä, jotka tässä kylässä
vierailee. Tuntui, että aika olis
kokonaan pysähtyny kyseisessä kylässä, tosi kaunis paikka.
Aloitin
myös koulunkäynnin tosiaan viime viikolla, kävin jopa yhdellä luennolla! Tällä
viikolla oon vähän tsempannu ja nyt on jo yhtä lukuunottamatta kaikki kurssit
saatu käyntiin. Vähän joutu tekeen salapoliisityötä, että löysi oikeille
luennoille, oikeeseen paikkaan, oikeeseen aikaan. Sähköposteihin täällä ei
oikein jakseta vastailla, joten ainut keino on vaan kysellä. Usein
ensimmäisestä paikasta ei vielä lopullista vastausta saa, vaan ohjataan
seuraavalle ihmiselle, joka ohjaa vielä kolmannelle ja vihdoin jostain mapin
syövereistä tms. löytyy jotain informaatiota. Mutta tosi ystävällisesti kaikki
kyllä haluaa auttaa, joka tuntuu tosi kivalta. Kursseilla on oikeestaan aika mukavaa, ja käyn tosi mielelläni koulussa.
Liikaa
en kuitenkaan aio opiskella, koska pitää jäädä aikaa tehdä kaikkee muutakin.
Opiskella voin sitten taas Suomessakin, mutta kaikki se muu, mitä mä täällä näen
ja koen tän puolen vuoden aikana, on jotain aivan ainutlaatuista, josta aion
ottaa kaiken irti!
