Joulua ja juoksua

Tänä vuonna tuli vietettyä vähän erilainen joulu. Joulufiilistä yritin hakee pitkin joulukuuta, mutta pakko myöntää, että vaikeeta se oli, enkä mä sitä oikeestaan lopulta löytäny ollenkaan. Parempi niin, muuten olis voinu tulla kova koti-ikävä. Perheen jouluaattoon pääsin sentään vähän ottamaan osaa, kiitos Skypen. Aamulla kattelin keittiössä, kun äiti leipo viimesiä herkkuja ja iskä kuorrutteli kinkkua. Sitten jäin hetkeks yksin vahtiin uunia, kun muut lähti käymään hautausmaalla ja hakeen mummut ja papan taloon. Iltapäivä menikin mukavasti seurustellessa ja ruokailun ajaks mut laitettiin kirjahyllyn päälle tarkkaileen. Oli kiva päästä vähän osallistumaan perheen jouluun, vaikka eihän se ihan sama ollu. Hetken ehdin olla myös lahjojen jakamisessa ja avaamisessa mukana, kunnes lähdettiin kämppiksen kanssa kaverille kansainväliselle jouludinnerille. Näillä Suomi-eväillä: 

Perunalaatikko meni tosi hyvin kaupaks, sitä jopa kehuttiin. En tosin tehny siitä ihan tosi imellettyä, kun itekkin tykkään sellasesta vähän vähemmän imelletystä. Rosollista kaikki otti mistä tykkäs, mutta salmiakki ja laku sai aikaan vähän nyrpeempiä ilmeitä. Kyllä kaks saksalaista väitti tykkäävänsä ja toinen jopa kysy, mistä vois ostaa salmiakkia täältä. Ikeaan vaan, sieltä sitä kuulemma saa. Muutenkin oli ihan kiva ilta, pelailtiin vähän pelejä ja tutustuin pariin uuteenkin tyyppiin. Vähän erilainen joulu, mutta kyllä ens vuonna on taas Suomi-joulun aika. Ja  toivottavasti olis lunta! 

Joulupuu

Aattoillan juhlaväki

Joulupäivänä halusin käydä uimassa, jotta voin sanoo, että oon uinu meressä jouluna. Olin varautunu vaan pulahtaan nopeesti, mutta yllätys oli suuri, kun varpaat kosketti vettä. Sehän oli oikeesti lämmintä! Niinpä uiskentelin vähän pidemmänkin aikaa ja kylmä tuli vasta, kun piti tulla vedestä pois. Muuten mun elämään on kuulunu joulun jälkeen lähinnä lenkkeilyä, vähän leipomista ja leffojen katselua, oon ottanut rennosti ja lomaillu. 

Gluteenittomat peruna-porkkanarieskat

Lauantaina kävin sentään yhdessä pienessä juoksukisassa Moyassa, pienessä kylässä täällä saaren pohjoispuolella. Matkana oli yhteensä 7km, josta noin 2km juostiin pienellä kivikkojuurakkopolulla. Oli vähän ekstriimiä vetää DS Trainereilla liukkailla kivillä, nastarit olis ollu kivat. Mutta hengissä selvittiin. Maalissa oli sitten tarjolla kuumaa sulaa suklaata ja jotain muitakin paikallisia moyalaisia herkkuja. Juoksu tuntu kivalle ja olis tehny mieli juosta vähän enemmänkin. Vettä sato koko iltapäivän ihan kaatamalla, joten oli ainakin happirikas ilma juosta. Muuten se vesisade ei ollu niin kiva juttu, verkatkin jäi aika lyhyiks, kun juoksin melkein suoraan autosta viivalle ja maalista autoon vaihtaan kuivat kamat. Onneks oli paljon vaatetta mukana. Hyvä reeni oli joka tapauksessa ja vaihtelun vuoksi hauska juosta kisaa vähän muuallakin kun pelkästään asfaltilla. 

No nyt on vähän vaarallisen näköstä siellä taustalla

Älä kaadu, älä kaadu

Iloinen, mutta niin märkä

Vuoden varmasti viimesen kisan (San Silvestre) juoksen sitten huomenna uudenvuodenaattona viiden aikaan täällä Las Palmasissa. Matkana oli viime vuonna ollut kuulemma 10km, mutta tänä vuonna jostain syystä vaan 6.1km. Harmi, olisin halunnu päästä taas ennätysjahtiin. Mutta kovaa kamppailua kärkisijoista tulee varmasti olemaan, kattelin osallistujalistoja ja kovia nimiä on viivalla. Mutta olen valmis taistelemaan! Ilmoittautuneita on yhteensä joku 6 000, joten hieno tapahtuma tulee varmasti taas kerran olemaan. Illemmalla saadaan sitten talo täyteen vieraita ja päästään kokemaan, kuinka uusi vuosi otetaan vastaan espanjalaisittain viinirypäleitten syömisineen ja kaikkine muine rituaaleineen. Siitä tulee hauskaa! Vuoden alussa ajattelin julkasta vähän erilaisen blogitekstin, joten pysykää kuulolla, jos kiinnostaa tietää vähän mun syvällisemmistä ajatuksista täällä.

Kympin enkka ja Ihanaa Joulua!

Lauantaina kävin tempasemassa kympin kisan Maspalomaksessa. Startti oli vasta kuuden aikaan illalla, joten koko päivä meni odottaessa ja jännittäessä. Siks tykkäänkin enemmän aamukisoista, vaikka toisaalta illemmalla kulkee aina paremmin, kun ei oo niin kuuma. Koska reitti oli tällä kertaa tarkasti 10km, oli sen puolesta hyvät saumat yrittää tavotella uutta ennätystä.

Kisapaikalla verrytellessä kiersin osan reittiä ja selvis, että eipä se ennätyksen tekeminen tänään tulis niin helppoo oleenkaan. Kierros oli pituudeltaan 3333m ja se juostiin siis kolme kertaa. Reitti sisälsi melko paljon tiukkoja mutkia ja 180 asteen käännöksiä sekä jonkin verran mäkee myös. Lisäks melko navakka tuuli toi vielä oman haasteensa. Itse juoksu tuntu kuitenkin tosi vahvalta, ehkä jopa liiankin helpolta kun näin jälkikäteen miettii. Ehkä olis ollu varaa vähän kiristääkin matkan varrella. Mulla oli kova kamppailu voitosta Manuelan kanssa, lähes koko matkan se juoksi mun kantapäillä. Monta kertaa yritin matkan varrella ottaa pieniä spurtteja ja kokeilla jäiskö se, mutta ei se vaan jääny. Toiseks viimeseen ylämäkeen sitten iskin ja vihdoin sain vähän eroo revittyä. Tänään irtos myös loppukiri ja kellot pysähty aikaan 38.34, joka on mun ennätys! Tai okei, se sivuaa mun vanhaa ennätystä, jonka juoksin 16.3. tänä vuonna. Sen jälkeen olinkin seuraavat kuukaudet enemmän ja vähemmän telakalla... Jospa tällä kertaa yrittäisin vaikka pitää kaikki paikat ehjinä. Ihan tyhjin käsin ei tarvinnu kisapaikalta lähtee, 150eur ja pari uutta trofeoo tuli taas kotiin viemisiks (just kun Niina sai vanhat kärrättyä Suomeen). Tulokset.

Garminin karttakäppyrä juoksusta

Tässä vähän hölkötellään...

...mutta tässä on jo vähän yritystä

Harvemmin sitä on olympiasemifinalistin kanssa ykköspallille päässy patsasteleen

Nyt kuitenkin kaupan kautta essu päälle ja jouluruokien valmistuksen kimppuun. Juhlitaan aattoo yhdessä muutamien kavereitten kanssa ja jokainen tekee jotain perinteistä oman maan jouluruokaa. Joulukinkkua en täältä löydä, joten ajattelin valmistaa perunalaatikkoo ja rosollia, saa nähdä mitä tykkää. Jälkkäriks sitten vähän salmiakkia ja salmaria, se on nyt varmaa, että niistä ne ei tykkää ainakaan. No jääpähän enemmän mulle! Oikein Ihanaa ja Rentouttavaa Joulua kaikille lukijoille toivottaa Heini & tonttuarmeija J