Asioiden hoitelua ja kuulumisia

Kävin eilen kaupungintalolla... ...neljättä kertaa. Suomessa olisin saanu asiani varmasti hoidettua jos en ekalla, niin viimestään tokalla kerralla. Mutta tosiaan, nyt ei ollakaan Suomessa. Kirjottelin tossa viime kuussa tekstin residenssikortista ja siitä, kuinka sen avulla saan laiva- ja lentomatkat Espanjan sisällä puoleen hintaan. Kun kävin sitten yrittämässä ostaa laivalippuja Lanzarotelle, selviskin, että tarviin vielä toisenkin todistuksen, joka vaatii käyntiä kaupungintalolla. Sinnepä siis. Siellä iskettiin hakemus kouraan ja toivotettiin tulemaan uudestaan, kunhan oon saanu metsästettyy vuokranantajan nimmarin ja kopion henkilöllisyystodistuksesta sekä tietysti kopiot taas omasta passista, vuokrasopimuksesta  ja tästä residenssikortista. Kun tarvittavat lippuset, lappuset ja nimmarit oli kasassa, menin viime viikon lauantaina kaupungintalolle, jossa otettiin hakemus vastaan ja pyydettiin tulemaan seuraavalla viikolla hakemaan todistus. No menin sitten tiistaina ja sain kuulla, että todistuksen saamiseen menee kolme päivää. Tätä ei voitu kertoo sillon lauauntaina!? No eilen sitten vierailin siellä neljättä kertaa ja vihdoinkin onnisti. Vielä kun muistais todistuksen ottaa sitten niille matkoillekin mukaan.

Kaupungintalolta pyöräilin suoraan Naviera Armasin  toimistolle ja sain vihdoin ostettua laivaliput Lanzaroten maratonreissua varten. Eihän niillä niin kiire muuten olis ollu, mutta halusin varmistaa, ettei hyttipaikat lopu menomatkalta, kun se on tosiaan yölaiva. Tasan kuukausi muuten enää, sunnuntaina 8.12. olis tarkotus pistää maratonenkkaa uusiks ja sen verran kehno aika se onkin, että jos ei ennätys murskaannu, niin aika pettynyt saa kyllä olla.

Pari hakemusta, todistus ja matkaliput, finally!

Koulua oli tällä viikolla taas aika sopivan vähän. Mun toinen enkun kurssi on ollu tässä pari viikkoo jäissä, kun meijän opettaja jäi äitiyslomalle ja espanjalaiseen tyyliin uuden opettajan hankkimisesta ei paljon stressattu. 2.5 viikkoo se otti ja ens maanantaina meillä kuuleman mukaan pitäs olla taas tunti. Haha, eipä haittaa, kyllä mulle ylimääränen vapaapäivä kelpas, kun toisenkin kurssin luennon korvasin itseopiskelulla. Tällä viikolla kävin tekemässä myös yhden välikokeen, joka oli aika helppo, monivalintakysymyksiä vaan. Suomessa on tottunu kaikissa tenteissä aina niin paljon kirjottaan, joten tää tuntu ihan kivalta yllätykseltä. Reenien puolesta viikko on ollu aika kevyt, alkuviikosta tuntu tosi väsyneeltä, joten päätin kerrankin kuunnella kroppaa ja levätä. Lisäks jalkapohjassa oli maanantaiaamusta alkaen joku omituinen tunne, vähän niinku pientä kipua kun käveli, joten välttelin juoksua. Eilen kävin ekaa kertaa pikkulenkin juoksemassa ja tuntu olevan ihan ok, ei sattunu juostessa. Mutta pitää vielä kuulostella tilannetta, mitään uusia vammoja en nyt tähän väliin haluu ottaa. Ja venytellä pitäs muistaa ahkerasti! Tänään vielä espanjan tunti illalla ja sen jälkeen viikonloppu saa alkaa!

Residenssiä ja tapasiltaa

Perjantaiaamua kaikille! Viikonloppu jo kolkuttelee ovella, vielä pitäs tänään jaksaa espanjan tunneille raahautua viidestä seittemään, muuten onkin vapaapäivä. Ihana ajankohta, mutta vois toisaalta vielä huonompikin olla: pari kämppäkaveria on toisessa ryhmässä, jolla on tunnit pe klo 19-21. Onneks mun espanjan tunnit tiistai- ja perjantai-iltasin on tolla lähemmällä Obeliscon kampuksella, jonne kestää pyöräillä kotoa vaan 7min. Ei tarvii siis keskiviikkosin (kun on kokonaan vapaapäivä) eikä perjantaisin kavuta ollenkaan vuorille Tafiran kampukselle.

Eilen tuli hommattua Residencia –kortti, eli nyt oon virallisesti saaren asukas ja saan muun muassa saarten ja mantereen välisistä lennoista ja laivamatkoista 50% alennusta. Aika näppärä kortti siis omistaa, jos yhtään haluaa reissata muuallekin, kun vaan saaren sisällä. Kortti tulee heti tarpeeseen, kun tuli suunniteltua joulukuulle Lanzaroten viikonloppureissu ja olis siellä tarkotus vähän urheiluakin harrastaa. Siitä sitten myöhemmin lisää.

Kortin saaminen ei ollu ihan mutkaton juttu. Ei nyt tosin mikään kauheen vaikeekaan homma, mutta vähän kärsivällisyyttä se vaati. Täällä pitää vaan oppia, että yleensä mitään ei voi saada asenteella  heti mulle kaikki tänne nyt. Kolmannella yrityksellä poliisiasemalle vihdoin sain kortin käteeni. Eka kerta jo elokuussa oli enemmän sellanen tiedustelutyyppinen vierailu, en edes kuvitellu, että voisin saada sen vielä sillon. Selviskin, että kaikennäkösiä papereita pitää metsästää ja kopioida. Se, miks pääsin korttia hankkimaan vasta tällä viikolla johtui siitä, että koulusta todistuksen saaminen otti oman aikansa. Passin, eurooppalaisen sairaanhoitokortin ja vuokrasopimuksen kopioiminen ei tuottanu ongelmia, kunhan ensin löysin vaan paikan, josta saa kopioita.

No, keskiviikkona sitten papereineni lähdin käymään poliisiasemalla ja melkein sinne jo päästyäni tajusin, että itse passi jäi kotiin. No suuri yllätys ei ollu, että eihän ne mulle sitä korttia myöntäny, vaikka kopio passista olikin mukana. Eilen sitten uus yritys, ja tällä kertaa kaikki tarvittava oli mukana. Hassua oli sellanen, että tietojen koneelle syöttämisen jälkeen sain laskun (10,40 eur), joka piti käydä välissä maksamassa pankissa ja sitten vielä palata poliisiasemalle vastaanottamaan itse kortti. Mutta nyt se vihdoin on mulla ja voin alkaa suunnitteleen muitakin reissuja. Joululomalla ainakin pitäis olla aikaa reissata vähän ehkä muuallekin. Vähän harmittaa, että Suomen valkoinen joulu jää nyt väliin, mutta en vaan katsonu sitä järkeväks tulla jouluks ja ehkä uudeksvuodeks Suomeen ja palata tänne pelkästään tenttiviikon takia, koska itse luennot päättyy jo ennen joulua. Jos olisin täällä koko lukuvuoden, niin sitten asia olis ollu eri ja aika varmasti olisin Suomeen joululoman ajaks tullu. Mutta onhan se kokemus tääkin, viettää vähän erilainen joulu tällä kertaa. Ja kämppiksistäkin moni jää jouluks tänne, joten eiköhän me ihan hyvä juhla saada yhdessä järjestettyä.

Eilen illalla mentiin lähes koko talon porukalla viettään tapasiltaa täällä Veguetassa. Veguetassa on siis joka torstai Tapas Noche, joka tarkottaa sitä, että juomat ja tapakset maksaa euron. Meijän talon koko ulottuvuus on pikkuhiljaa alkanu selviään mulle ja yhteensä meitä asuu täällä 19! Kahdeksan alakerroksessa, kahdeksan omassa kerroksessa ja kolme ylhäällä kattoterassin vieressä. Alakerran tyyppeihin en ollukaan vielä kunnolla tutustunu, joten oli kyllä kiva päästä jutteleen. Hauska ilta oli ja tuli maisteltua erilaisia tapaksia, nam! Mahtavaa porukkaa kyllä asuu meijän kämpässä, ei voi muuta sanoo! 15/19 oli mukana tällä kertaa, eli ihan hyvä prosentti. Ja kiva, ettei aina tarvii lähtee kaupunkiin saakka, jos haluu mennä ulos. Olin nukkumassakin jo kahden jälkeen, mistä voi vaan haaveilla, jos lähtee kunnolla ulos. Yökerhot kun täällä aukee vasta sillon kahden aikaan, jollon Suomessa usein aletaan suunnitteleen jo kotiin lähtöä... No maassa maan tavalla, ja voihan sitä sillon tällön käydä ulkona pidemmänkin kaavan mukaan, mutta ei liian usein! Tykkään kuitenkin viikonloppusin reissata ja puuhailla erilaisia asioita, enkä vaan nukkua koko päivää. Viikonloppua vietänkin nyt rauhallisissa merkeissä, koska menin ilmottautumaan kympin kisaan sunnuntaiaamuks. Toivotaan, että askel on kevyt näin lepoviikon jälkeen!